Riidanratkaisuvaihtoehdoista yleisesti
Riita-asiat voidaan ratkaista oikeudenkäynnissä. Vaihtoehtoisesti osapuolten väliseen riitaan on mahdollista etsiä ratkaisua myös tuomioistuinsovittelusta. Muita oikeudenkäynnille vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä ovat erityisesti kaupallisissa riidoissa käytössä oleva välimiesmenettely sekä kuluttaja-asioissa kuluttajariitalautakuntamenettely.
Tuomioistuinsovittelu on puolueettoman käräjätuomarin johdolla tuomioistuimessa tapahtuvaa sovittelua. Sovittelijatuomari ei ratkaise osapuolten välistä riita-asiaa, vaan sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään sovinnollinen ratkaisu. Tuomioistuinsovittelussa luottamuksellisia sovintokeskusteluita voidaan käydä sekä yhteisesti molempien osapuolten läsnä ollessa että erikseen kummankin osapuolen kanssa.
Useissa riita-asioissa tuomioistuinsovittelu on kokonaisuutena arvioiden tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto kuin täysimittainen oikeudenkäynti, mutta ei kaikissa tilanteissa.
Miten tuomioistuinsovittelu eroaa oikeudenkäynnistä?
Tuomioistuinsovittelu ja täysimittainen oikeudenkäynti tapahtuvat molemmat tuomioistuimessa, mutta menettelyt eroavat kuitenkin toisistaan merkittävästi. Menettelyn keskeiset eroavaisuudet liittyvät menettelyjen vapaaehtoisuuteen, ajalliseen kestoon, joustavuuteen, muutoksenhakumahdollisuuteen, osapuolten rooliin lopputuloksen määrittelyssä sekä lopputulokseen.
Tuomioistuinsovittelu on vapaaehtoinen, osapuolten suostumusta edellyttävä ja joustava menettely, jossa osapuolilla itsellään on aktiivinen rooli lopputuloksen määrittelyssä ja jossa luovatkin ratkaisut ovat mahdollisia. Asiassa saavutettu sovinto voidaan vahvistaa täytäntöönpanokelpoiseksi ratkaisuksi, jolloin vahvistettu sovinto on lopullinen ilman muutoksenhakuoikeutta. Lisäksi sovittelu on tyypillisesti ajalliselta kestoltaan täysimittaista oikeudenkäyntiä lyhyempi ja kustannuksiltaan keveämpi vaihtoehto. Kumpikin osapuoli vastaa itse omista tuomioistuinsovittelusta aiheutuneista kustannuksistaan eikä osapuoli voi vaatia niistä vastapuolelta korvausta.
Oikeudenkäynti sen sijaan on muodollinen ja tarkoin säännelty prosessi, jonka lopputuloksena tuomioistuin antaa asiassa muutoksenhakukelpoisen ratkaisun eli tuomion osapuolten vaatimuksista. Oikeudenkäynti ei ole sen kaikille osapuolille vapaaehtoinen. Lisäksi oikeudenkäynti on kestoltaan tyypillisesti tuomioistuinsovittelua pitkäkestoisempi ja siihen kuuluu epävarmuus tuomion lopputuloksesta sekä oikeudenkäyntikuluriski. Tuomioistuinprosessi ja lainvoimaisen ratkaisun saaminen voi kestää haastehakemuksen jättämisestä muutoksenhakuvaiheineen useita vuosia.
Oikeudenkäyntikuluja koskeva korvausvastuu määräytyy tuomioistuimen ratkaisun lopputuloksen perusteella. Oikeudenkäynnissä noudatetaan pääsääntöä, jonka mukaan hävinnyt osapuoli on velvollinen korvaamaan vastapuolen tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja hävinnyt osapuoli vastaa myös omista oikeudenkäyntikuluistaan. Pääsääntö ei ole kuitenkaan poikkeukseton, ja osavoittotilanteessa tuomioistuin voi esimerkiksi määrätä, että kumpikin osapuoli pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Milloin sovittelua kannattaa harkita, ja milloin oikeudenkäynti voi olla perusteltu?
Valinta oikeudenkäynnin ja tuomioistuinsovittelun välillä edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa. Tuomioistuinsovittelun tarkoituksenmukaisuus riippuu yksittäistapauksessa riita-asian laadusta ja tapauskohtaisista olosuhteista sekä myös toisen osapuolen suhtautumisesta asiaan. Sovittelun mahdollisuus on yleisesti suositeltavaa selvittää jo ennen oikeudenkäyntiä, kuitenkaan estettä sovittelulle oikeudenkäynnin aikana ei ole.
Tuomioistuinsovittelu on osa riskienhallintaa, jolla voidaan välttää paitsi riski epäedullisesta tuomiosta ja siihen liittyvästä oikeudenkäyntikuluvastuusta myös omien ajallisten ja taloudellisten resurssien sitominen oikeudenkäyntiin. Sovittelun tuloksena voi olla mahdollista saavuttaa täysimittaista oikeudenkäyntiä nopeammin ja usein edullisemmin osapuolia tyydyttävä sekä ennakoitava ratkaisu, jota osapuolet ovat sitoutuneita noudattamaan.
Jos taas riita-asiaan tarvitaan poikkeuksellisesti tuomioistuimen kannanotto tai vastapuoli ei suostu sovittelemaan asiaa, oikeudenkäynti on perusteltu ja jopa välttämätön ratkaisun saamiseksi.
Toimistossamme riita-asioita hoitavat juristit auttavat sinua mielellään arvioimaan, mikä on tarkoituksenmukaisin tapa edetä sinun asiassasi ja saada asiaan ratkaisu sekä soveltuuko sinun asiasi mahdollisesti soviteltavaksi.