Tekoäly on muutamassa vuodessa siirtynyt kokeiluista osaksi monen yrityksen ydinliiketoimintaa. Samalla siitä on tullut myös merkittävä yrityskauppoihin vaikuttava arvotekijä. Yrityskaupan kohteena ei enää välttämättä ole ainoastaan asiakaskunta, henkilöstö tai teknologia, vaan myös data, tekoälymallit sekä niihin liittyvät oikeudet ja velvoitteet.

Tämä kehitys näkyy yhä selvemmin sekä ostajien odotuksissa että due diligence -tarkastusten sisällössä. Kun kohdeyritys hyödyntää tekoälyä tuotteissaan, palveluissaan tai sisäisissä prosesseissaan, myös oikeudellisten riskien arviointi laajenee perinteisestä tarkastelusta uudenlaisiin kysymyksiin.

Perinteinen due diligence ei enää aina riitä

Tekoälyn yleistyminen on muuttanut yrityskauppojen riskikarttaa. Ostajan näkökulmasta keskeistä on esimerkiksi tietää, luokitellaanko kohdeyrityksen tekoälyjärjestelmät EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) tarkoittamalla tavalla suuririskisiksi ja mitä velvoitteita tästä seuraa. Mitä enemmän kaupan kohteeseen liittyy tekoälyä hyödyntäviä teknologioita, sitä enemmän oikeudellisessa due diligence -tarkastuksessa tarvitaan tekoälyyn ja dataan keskittyvää analyysiä.

Oikeudellisesta näkökulmasta keskeiset riskit koskevat immateriaalioikeuksia ja niiden siirtymistä sekä tietosuojalainsäädännön ja muun soveltuvan lainsäädännön noudattamista. Ostajalle on keskeistä, että se todella saa ne oikeudet, joita olettaa saavansa – ja että näihin oikeuksiin ei liity piileviä vastuita tai muita tunnistamattomia riskejä. Käytännössä ostajan kannalta on tarpeen arvioida tekoälyn oikeudellisten riskien kartoittamiseksi due diligence -tarkastuksessa muun muassa seuraavia asioita:

• kuka omistaa kaupan kohteeseen kuuluvat tekoälymallit ja ohjelmistot,
• millä perusteella dataa on kerätty ja käytetty mallien koulutukseen,
• miten henkilötietolainsäädäntö on huomioitu tekoälyn kouluttamisessa, ja
• sitovatko kolmansien osapuolien lisenssit tai avoimen lähdekoodin ehdot ostajaa kaupan jälkeen.

Tämän tyyppisten kysymysten arviointi edellyttää myös tekoälyä koskevaa erityisosaamista, jotta mahdolliset riskit kaupan kohteessa osataan ajoissa tunnistaa.

Puutteiden tunnistaminen osana riskienhallintaa

Tekoälyyn liittyvät oikeudet, data-aineistot ja osaaminen voivat muodostaa merkittävän osan yrityksen arvosta. Vastaavasti epäselvyydet tai puutteet näissä osa-alueissa voivat heikentää kaupan houkuttelevuutta tai johtaa jopa vaatimuksiin kauppahinnan alentamisesta.

Ostaja haluaa tavallisesti varmistua siitä, että se saa käyttöönsä kaikki ne oikeudet, joiden varaan liiketoiminnan arvo perustuu. Jos esimerkiksi tekoälyratkaisun kehitystyössä on käytetty dataa ilman riittäviä käyttöoikeuksia, tai teknologiaan liittyy epäselvyyksiä immateriaalioikeuksien osalta, riskit voivat siirtyä kaupan mukana uudelle omistajalle. Riskinhallinnan näkökulmasta myyjän onkin keskeistä pyrkiä tunnistamaan mahdolliset tekoälyyn liittyvät puutteet ajoissa ja korjata ne jo ennen myyntiprosessia.

Tekoälyn vaikutukset kauppakirjan ehtoihin

Tekoäly osana kaupan kohdetta näkyy yhä useammin myös yrityskauppojen sopimusdokumentaatiossa. Siinä missä perinteiset myyjän vakuutukset (Seller’s representations and warranties) koskevat esimerkiksi yhtiön omistusta, verotusta tai sopimuksia, tekoälypohjaiset ratkaisut kaupan kohteessa saattavat johtaa ostajan vaatimuksesta kohdennettuihin vakuutuksiin (erityiset vakuutukset) tekoälyjärjestelmiä, dataa ja sääntelyn noudattamista koskien.

Myyjän kannattaa valmistautua ajoissa

Myyjän näkökulmasta tekoälyyn liittyvien kysymysten tunnistaminen ennen myyntiprosessin käynnistämistä on tärkeää. Mitä paremmin mahdolliset puutteet on tunnistettu ja korjattu ennakolta, sitä pienempi riski on, että ne nousevat esiin ostajan tarkastuksessa ja vaikuttavat kaupan ehtoihin tai kauppahintaan.

Erityisesti tekoälyyn liittyvä dokumentaatio, käyttöoikeudet, dataprosessit sekä sääntelyn noudattamiseen liittyvät menettelyt kannattaa arvioida hyvissä ajoin ennen myyntiprosessia.

Lopuksi

Tekoäly ei ole vain tekninen kysymys, vaan yhä useammin merkittävässä roolissa oleva arvotekijä yrityskaupassa. Kun kaupan kohteeseen kuuluu tekoälypohjaisia ratkaisuja, onnistunut yritysjärjestely edellyttää, että tekoälyyn liittyvät oikeudelliset kysymykset tunnistetaan ajoissa ja käsitellään systemaattisesti. Tämä edellyttää teknologian ymmärryksen, sääntelyosaamisen ja perinteisen M&A-osaamisen yhteistoimintaa.