Asunto-osakeyhtiölain 1.10.2026 voimaan tulleita muutoksia käsittelevä kirjoitussarjamme jatkuu. Tässä osassa tarkastellaan osakehuoneiston hallintaanottoperusteisiin tehtyjä lisäyksiä, joiden tarkoituksena on lisätä asunto-osakeyhtiöiden keinoja puuttua erityisesti lyhytvuokrauksesta aiheutuviin haittoihin sekä muihin mahdollisiin häiriötilanteisiin. Lisäksi kirjoituksessa käydään läpi hallintaanottomenettelyyn tehtyjä muutoksia sekä sellaisia hallintaanottotilanteisiin liittyviä kysymyksiä, joihin uudistettu asunto-osakeyhtiölaki ei edelleenkään tuo ratkaisua.
Lyhytvuokrauksesta aiheutuvat haitat uutena hallintaanottoperusteena
Osakehuoneistoja käytetään nykyisin yhä useammin eri tavoin järjestettyyn lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan, jonka vaikutukset taloyhtiön sekä sen osakkaiden ja asukkaiden kannalta voivat poiketa tavanomaisesta asumisesta huomattavastikin. Koska lyhytvuokraus ei aikaisemmin ollut yhtä yleistä, asunto-osakeyhtiölaissa ei ollut erikseen otettu huomioon tällaiseen toimintaan liittyviä tarpeita. Asunto-osakeyhtiölain uudistuksen tavoitteena on ollut varmistaa lyhytvuokrauksen edellytykset, mutta mahdollistaa samalla entistä parempi puuttuminen lyhytvuokrauksessa havaittuihin ongelmiin.
Asunto-osakeyhtiölakia pidettiin aikaisemmin puutteellisena, koska laissa ei ollut nimenomaisesti lyhytvuokrauksesta aiheutuvaan haittaan tai häiriöön liittyvää hallintaanottoperustetta. Lyhytvuokrauksen haittoja ja häiriöitä jouduttiin hallintaanottoa harkittaessa arvioimaan häiritsevän elämän, huoneiston käyttötarkoituksen vastaisen käytön tai muiden yleisten hallintaanottoperusteiden avulla.
Asunto-osakeyhtiölakiin on nyt lisätty nimenomainen lyhytvuokrausta koskeva hallintaanottoperuste. Uuden säännöksen mukaan yhtiökokous voi päättää asuinhuoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan, jos sen lyhytaikaisesta vuokrauksesta aiheutuu yhtiölle tai osakkeenomistajille asuinkäytöstä poikkeavia lisäkustannuksia tai haittaa. Hallintaanotto edellyttää lisäksi, ettei menettelyn merkitys ole vähäinen. (AOYL 8 luvun 2 §:n 1 momentin 4 kohta ja 2 momentti.)
Mitä lyhytaikaisella vuokrauksella tarkoitetaan?
Asunto-osakeyhtiölaissa ei määritellä tarkemmin, mitä lyhytaikaisella vuokrauksella tarkoitetaan. Se, ettei lyhytaikaista vuokrausta ole terminä asunto-osakeyhtiölaissa määritelty eikä asunto-osakeyhtiölaissa viitata esimerkiksi rakentamislakiin sisällytettävään lyhytvuokrauksen määritelmään, on ollut tietoinen valinta.
Tarkoituksena on ollut, että toimivalta arvioida huoneiston käytön asunto-osakeyhtiölakiin ja yhtiöjärjestykseen perustuvan osakehuoneiston asunto-osakeyhtiöoikeudellisen käyttötarkoituksen mukaisuutta säilyy edelleen yhtiöllä. Rakentamisoikeudellisen käyttötarkoituksen arviointi on tästä erillinen asia ja kuuluu jatkossakin kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle.
Rakennusvalvontaviranomaisen mahdollisesti yhtiöön kohdistama lyhytvuokrausta koskeva lainvoimainen kehotus ja uhkasakko voidaan kuitenkin huomioida sellaisena haittana tai kustannuksena, joka poikkeaa asuinkäytössä olevan huoneiston kustannuksista niin paljon, että huoneiston hallintaanottoperuste voi kehotuksen ja uhkasakon vuoksi täyttyä.
Koska lyhytaikaisen vuokrauksen termiä ei ole määritelty, hallintaanottoperusteen täyttymistä arvioitaessa ratkaisevaa on, aiheutuuko toiminnasta tavanomaisesta asuinkäytöstä poikkeavaa haittaa tai lisäkustannuksia. Hallintaanoton edellytyksiä arvioidaan tapauskohtaisesti kaikki asiaan vaikuttavat olosuhteet huomioon ottaen.
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota lyhytvuokrauksen vaikutuksiin kokonaisuutena eikä yksittäisten vuokralaisten toimintaan. Merkitystä on esimerkiksi sillä, rajoittaako tai vaikeuttaako lyhytvuokrauksesta aiheutuva haitta muiden huoneistojen käyttötarkoituksen mukaista käyttöä tai aiheuttaako se taloudellista haittaa. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan hallintaanottokynnyksen ylittävää haittaa tai asuinkäytöstä poikkeavia lisäkustannuksia voi käytännössä yleensä aiheutua vain toistuvasta lyhytvuokrauksesta.
Muut hallintaanottoperusteisiin tehdyt lisäykset
Lyhytvuokrausta koskevan hallintaanottoperusteen lisäksi uudistuksessa on täydennetty järjestyksen säilyttämistä koskevaa hallintaanottoperustetta siten, että siinä mainitaan nimenomaisesti myös terveyden säilyttämiseksi säädetyn tai määrätyn säännöksen noudattamatta jättäminen. Terveyden säilyttämiseksi määrätyn säännöksen noudattamatta jättämistä on esimerkiksi se, että huoneiston haltija rikkoo viranomaisen määräämää tupakointikieltoa. Myös tämän hallintaanottoperusteen soveltaminen edellyttää, ettei rikkomuksen merkitys ole vähäinen. (AOYL 8 luvun 2 §:n 1 momentin 6 kohta ja 2 momentti.)
Kolmas merkittävä lisäys hallintaanottoperusteisiin on säädös, jonka mukaan osakehuoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan myös silloin, kun siihen on häiritsevän elämän viettämiseen tai järjestyksen ja terveyden säilyttämiseksi annettujen säännösten tai määräysten rikkomiseen rinnastuva erittäin painava syy. (AOYL 8 luvun 2 §:n 1 momentin 7 kohta.)
Edellä mainitun lisäyksen tarkoituksena on mahdollistaa puuttuminen sellaisiin häiriötilanteisiin, joihin muut hallintaanottoperusteet eivät suoraan sovellu. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun osakkeenomistajan tai huoneistossa asuvan henkilön vieraat aiheuttavat toistuvasti häiriötä taloyhtiön yhteisissä tiloissa tai piha-alueella taikka vahinkoa taloyhtiön omaisuudelle. Uusi peruste voi tulla sovellettavaksi myös tilanteessa, jossa liikehuoneiston haltija rikkoo järjestyksen tai terveyden säilyttämiseksi annettuja säännöksiä tai määräyksiä.
Erittäin painavaan syyhyn perustuva hallintaanotto edellyttää kuitenkin, että häiriö on jatkuvaa tai toistuvaa, soveltumatonta rakennuksen tai muiden huoneistojen käytön kannalta ja vaikuttaa muiden rakennuksen käyttäjien elämään tai tilojen käyttöön. Yksittäinen häiriötilanne ei siten lähtökohtaisesti oikeuta hallintaanottoon.
Hallintaanottomenettelyä koskevat uudistukset
Hallintaanottomenettelyä uudistettiin kahdella tavalla. Aikaisempien tiedoksiantotapojen, eli haastetiedoksiannon tai muun todistettavan tiedoksiannon rinnalle tuli mahdollisuus käyttää sähköistä tiedoksiantoa. Lisäksi hallintaanottopäätöksen tiedoksiantoa koskenut 60 päivän määräaika poistui.
Varoitus ja päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisesti
Yhtiö voi nyt antaa sekä hallintaanottovaroituksen että yhtiökokouksen hallintaanottopäätöksen sähköisesti tiedoksi. Osakkeenomistajalle sähköistä tiedoksiantoa voidaan käyttää, kun osakkeenomistaja on ilmoittanut yhtiölle sähköpostiosoitteensa yhtiökokouskutsujen toimittamista varten. Vuokralaisen osalta sähköisessä tiedoksiannossa voidaan käyttää asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaista sähköistä viestintäkanavaa.
Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä yhtiön tulee lisäksi lähettää toiseen sähköiseen kanavaan niin sanottu heräteviesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sähköpostiin lähetetyn varoituksen tai päätöksen lisäksi vastaanottajalle lähetetään esimerkiksi tekstiviesti, jossa ilmoitetaan asiakirjan lähettämisestä sähköpostiin.
Varoituksen ja päätöksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon kolmantena päivänä heräteviestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Jos yhtiö saa viestin lähetyksestä virheilmoituksen tai muuten tulee ilmi, ettei sähköinen viesti ole mennyt perille, tiedoksianto on tehtävä toisella tavalla.
Sähköistä tiedoksiantoa ei myöskään voi käyttää, jos yhtiön tiedossa on vastaanottajaan liittyvä este sähköisen viestintäkanavan käyttämiselle, esimerkiksi sairaudesta tai vammasta johtuva tosiasiallinen este. Yhtiöllä ei kuitenkaan ole aktiivista selvitysvelvollisuutta siitä, pystyykö vastaanottaja lukemaan viestin.
Hallintaanottopäätös on annettava tiedoksi viipymättä
Ennen 1.10.2026 yhtiökokouksen hallintaanottopäätös piti antaa tiedoksi 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Rajat ylittävässä tilanteessa tiedoksiantoa oli haettava samassa 60 päivän määräajassa. Asunto-osakeyhtiölain muutoksen myötä tämä päätöksen tiedoksiannolle säädetty 60 päivän määräaika poistui. Päätös on nyt asunto-osakeyhtiölain mukaan annettava tiedoksi viipymättä.
Vaikka päätöksen tiedoksiannolle asetettu kiinteä määräaika poistui, yhtiö ei voi viivytellä tiedoksiannossa. Koska laissa ei ole määritelty, mitä päätöksen tiedoksi antaminen ”viipymättä” käytännössä tarkoittaa, suosittelemme yhtiöitä käynnistämään päätöksen tiedoksiannon heti, kun päätös sekä tarvittavat asiakirjat ja tiedot ovat valmiina.
Mikäli päätöksen jälkeen tiedoksiantoon ryhdytään vasta esimerkiksi viikkojen päästä, tulee viiveelle olla asiallinen tiedoksiantoon liittyvä peruste. Näkemyksemme mukaan on mahdollista, että hallintaanottoriidoissa riidellään jatkossa myös siitä, annettiinko päätös viipymättä tiedoksi. Tällöin huomio kohdistuu siihen, miksi tiedoksianto viivästyi ja mitä yhtiö teki viivästymisen aikana. Tämän riitakysymyksen välttämiseksi yhtiön olisi syytä edetä päätöksen tiedoksiannon kanssa ripeästi.
Mikä uudistuksessa jäi ratkaisematta?
Häiritsevään elämään liittyvä huoneiston hallintaanotto vaatii toteutuakseen näyttöä toistuvista häiriöistä. Näyttöä on kuitenkin usein ollut vaikea saada, koska esimerkiksi toisia asukkaita ei mielellään haluttaisi kutsua todistajiksi toisen asukkaan aiheuttamista häiriöistä. Taloyhtiöt ovat oikeudenkäynneissä olleet häiriöiden osalta pitkälti niille tehtyjen häiriöilmoitusten varassa.
Jotta toistuvista häiriöistä olisi saatu helpommin riittävää ja objektiivista näyttöä, asunto-osakeyhtiölakityöryhmä selvitti mahdollisuutta siihen, että taloyhtiö voisi jatkossa saada poliisilta tiedot käynneistä huoneistossa. Lakiuudistuksessa asunto-osakeyhtiölle ei kuitenkaan annettu erityistä oikeutta saada poliisiasiain tietojärjestelmästä tietoja huoneistoa koskevista poliisitehtävistä.
Vaikka asunto-osakeyhtiölakiin ei edellä mainittua muutosta saatu, on tältä osin tärkeää huomioida, että oikeudenkäyntivaiheessa taloyhtiöllä on mahdollisuus tehdä editiovaatimus ja vaatia tuomioistuinta määräämään poliisi toimittamaan pyynnössä tarkemmin yksilöidyt, poliisin hallussa olevat asiakirjat ja tiedot esitettäväksi tuomioistuimelle.
Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun perusteella tuomioistuin voi määrätä asiakirjan tai muun kirjallisen todistusaineiston esitettäväksi, jos sillä voidaan olettaa olevan merkitystä näyttönä tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa riita-asiassa. Editio voidaan kohdistaa myös sivulliseen, joten periaatteessa myös viranomaisen hallussa oleva aineisto voi tulla kyseeseen.
Editiovaatimuksen menestyminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Tuomioistuin viime kädessä ratkaisee editiovelvollisuuden ja arvioi, onko pyydetyllä tiedoilla tai asiakirjoilla merkitystä oikeudenkäynnin riitakysymyksien kannalta ja estävätkö esimerkiksi tietojen salassapitoon liittyvät rajoitukset kyseisten asiakirjojen vaatimisen tuomioistuimelle esitettäväksi.