Välitysliikkeen on suoritettava välitystehtävänsä ammattitaitoisesti, huolellisesti ja hyvää välitystapaa noudattaen sekä ottaen huomioon toimeksiantajan ja myös tämän vastapuolen edut. Mikäli välitysliike ei toimi siltä vaaditulla tavalla, se voi joutua korvausvastuuseen aiheutuneesta vahingosta.

Merkittävimmät välitysliikkeen velvollisuudet suhteessa mahdolliseen ostajaan ovat tiedonanto- ja selonottovelvollisuus kohteen ominaisuuksista. Välitysliikkeen tulee selvittää ja antaa ostajalle tieto kaikista keskeisistä kaupan päättämiseen vaikuttavista seikoista (Kiinteistöjen ja vuokrahuoneiston välityksestä annetun lain 8 §, 9 §, 10 § ja 11 §), kuten esimerkiksi omakotitalon rakennusmateriaaleista ja kunnosta.

Tiedonanto- ja selonottovelvollisuuksien täyttämiseksi pelkkä myyjän haastattelu kohteen ominaisuuksista ei ole riittävä. Hyvä välitystapa edellyttää myös selvityksiä rakennuksen kunnosta; myyjältä on tiedusteltava aiemmin teetetyistä kuntoon liittyvistä selvityksistä ja niistä valmistuneista kuntoraporteista sekä hankittava selvitys korjauksista, niiden tekoajasta, laajuudesta ja tekijästä. Välitysliikkeen tulee erityisesti muistuttaa myyjää siitä, että tämän tulee kertoa kaikki tiedossaan olevat kaupan kohteessa tapahtuneet kosteus- tai muut vauriot siinäkin tapauksessa, että ne on korjattu. Välitysliikkeen on tutustuttava huolellisesti rakennusta ja kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, katselmoitava myytävä kohde sekä hankittava kohteesta tarvittavia lisätietoja luotettavina pidettäviltä kolmansilta tahoilta kuten rakennusvalvonnasta. Saadut tiedot on annettava ostajalle.

Oikeuskirjallisuuden kannanoton mukaan välittäjän ei odoteta toimivan rakennustekniikan asiantuntijana mutta välitysliikkeeltä voidaan edellyttää rakennusteknisissä seikoissa maallikkoa parempaa asiantuntemusta.

Välitysliikkeen tulee mainita myyjälle mahdollisuudesta teettää kuntotarkastus ja suositeltava asuntokaupan kuntotarkastusta, joka tehdään asuntojen kuntotarkastuksesta laadittujen LVI ja KH-kortistojen ohjeiden mukaan. Aiemmassa myyjän vastuuta koskevassa kirjoituksessa kerrotulla tavoin Asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjeen (KH 90-00394) noudattamista voidaan pitää eräänlaisena osoituksena kuntotarkastuksen laadusta.

Suhteessa ostajaan, selonotto- ja tiedonantovelvollisuuksiensa täyttämiseksi välitysliikkeen tulee kertoa ostajalle seikoista, jotka edellyttävät lisäselvitystä sekä kehottaa ostajaa kääntymään asiantuntijan puoleen. Ostajaa on kehotettava lisäselvitysten teettämiseen ainakin siinä tapauksessa, että ”välityskohteeseen liittyy erityisosaamista vaativia rakennusteknisiä ongelmia” (Hyvää välitystapaa koskeva ohjeistus 2021).

Välitysliikkeen vastuu suhteessa ostajaan edellyttää lähtökohtaisesti laissa säädettyjen velvollisuuksien laiminlyömistä tai hyvän välitystavan vastaista toimintaa, mistä aiheutuu ostajalle vahinkoa. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton laatimaan ohjeistukseen hyvästä välitystavasta voit tutustua täällä: https://kiinteistonvalitysala.fi/hyva-valitystapa/.

Välitysliike voi joutua vastuuseen myöhemmin ilmi tulevista vaurioista, jos kyseisen vaurion katsottaisiin olleen joko välittäjän tiedossa tai ainakin tavanomaista huolellisuutta noudattaen havaittavissa ennen kauppaa. Vastuu voi syntyä, jos myytävään kohteeseen tutustuttaessa on tai olisi tullut havaita esimerkiksi mahdolliseen kosteusvaurioon viittavia seikkoja, mutta seikoista ja mahdollisesta lisätutkimustarpeesta asiantuntijoineen ei ole mainittu ostajalle.

Rakennuksen kuntoon liittyvien seikkojen lisäksi muunkinlaisilla tiedoilla on merkitystä. Tiedonanto- ja selonottovelvoitteiden rikkominen voi johtaa korvausvastuuseen ostajaa kohtaan, jos ostaja tekee sen seurauksena kaupan, jota se ei olisi ilman rikkomusta tehnyt joko lainkaan tai ainakaan samoilla ehdoilla.

Avustamme mielellämme teitä kaikissa kiinteistön kauppaa koskevissa kysymyksissänne.